Pääsiäisenä en jostain syystä innostunut väsäämään kortteja. Mutta sitäkin enemmän aloin maalaamaan kananmunia.
Munat ensin tyhjennetty, kuivattu, maalattu, ja sen jälkeen koristeltu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Good morning Sunshine
Äitini maalaama Enkeli
Tietoja minusta
- Sirkku
- Olen 29 vuotias askartelusta innostunut tyttönen. Perheeseeni kuuluu 3- vuotias poika ja hurmaava aviomieheni :D Pääasiassa päivittelen tänne kuvia ja tietoja korttiaskartelustani, mutta joukkoon saattaa eksyä myös jokusia kuvia muista kädentaitoa vaativista projeksteistani. Tervetuloa tiirailemaan työni tuloksia ! :)
Good morning Sunshine
Äitini maalaama Enkeli
Monen mutkan takaa, monen virran myötä.
Sieltä kuljin salaa, riensin monta yötä.
Pitkin taivaan usvaa, nähden tähdenlennon.
Kantoi sydän tuskaa, mursi muiston hennon.
Uuden valon kautta, löysin polun kotiin.
Hetken kauneutta, haalin pieneen syliin.
Yhä kuljen siellä, moneen hetkeen palaan.
Tunteet elää vielä, ne vain muilta salaan.
S.J.2009
Sieltä kuljin salaa, riensin monta yötä.
Pitkin taivaan usvaa, nähden tähdenlennon.
Kantoi sydän tuskaa, mursi muiston hennon.
Uuden valon kautta, löysin polun kotiin.
Hetken kauneutta, haalin pieneen syliin.
Yhä kuljen siellä, moneen hetkeen palaan.
Tunteet elää vielä, ne vain muilta salaan.
S.J.2009
Hengitän sisääni merituulta.
Vapaus, rauhallisuus.
Kuulen sanat, joita kaipasin kauan.
Tiesin tien. En vain uskaltanut kävellä.
Tai en osannut?
Ehkä en ymmärtänyt lähteä
tuntemattomuuden kummitellessa mielessäni.
Kenties liiankin kauan katselin tyhjää horisonttia?
Seurasin elämää sivusta miettien olinko oikeassa.
Epäilin. Viivyttelin.
Peruutin takaisin höyhenien lämpöön.
Kuinka paljon menetinkään!
Pehmeät käteni voisivat olla rakoilla.
Rosoiset ja lian mustaamat.
Vaatteeni kuluneet.
Olisin elänyt.
Voisin seistä tässä,
naururypyt kasvoillani
hengittäen meri-ilmaa.
Miettimättä ...
- Miksi?
8.10.2001
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti